Hiljainen kuolema voi tarkoittaa lempeää kuolemaa: minäkin haluan kuolla elettyäni hyvän ja täyden elämän, nukkuessani, jonkun pitäessä kädestä kiinni. Todellisuudessa kuolema usein tulee kovaa, kivuliaasti, yhtäkkiä ja äänekkäästi, liian aikaisin tai liian myöhään. Hiljainen kuolema voi tarkoittaa myös kuolemista vaivihkaa, kenenkään huomaamatta. Tai mitäänsanomattomasti. Tai sitä että kuolemasta, epämukavana aiheena, halutaan vaieta.

Hiljainen kuolema on näyttämöllinen äänitaideteos, jonka teen äänitaiteilija Heidi Soidinsalon kanssa. Rakennamme kuulotilan, jossa kuvittelemme kuoleman ja soitamme sen yleisölle. Ihmiset, eläimet, kasvit, kielet, kylät ja tehtaat pitävät eläessään ääntä, kuollessa ääni lakkaa. Tämä esitys on sarja kuolemia, kuoleman kuulokuvia.

Ensimmäiset esitykset Kiasma-teatterissa 29.11.-7.12.2019.

Valkeapää ja Soidinsalo ovat ennenkin tienneet, että raskaista asioita pitää kertoa keveästi. Hiljainen kuolema asettaa tällekin periaatteelle toisenlaisen haasteen. Hiljainen kuolema on sekä hyvin yksityistä surutyötä, että yritystä kuunnella tätä ihmisien luomaa maisemaa, joka yhdenmukaistaa ja koko ajan tappaa erilaisuutta ja monimuotoisuutta. Maria Säkö, Helsingin Sanomat, 2.12.2019

Yhteinen historiamme: ensimmäinen teos, jonka Heidi Juhalta näki, oli Silence (2007). Juha puolestaan näki Heidin ja Anni Kleinin esityksen Heidi Klein, jonka aikana Heidin sukunimi muuttui Lindistä Soidinsaloksi (2012). Ensimmäinen yhteisteos oli W A U H A U S -ryhmän Private Dancer (2017). Opetamme myös yhdessä Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelun laitoksella.

Kuva: Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria