EnglishVirtuoosi ja monialainen armastaja
Tänä aamuna kiitän taiteilija Teemu Mäkeä, joka esseessään Työkalupakki (teoksessa Näkyvä pimeys, 2005) sivuaa harva se päivä mielessäni vilahtavaa asiaa: “Virtuositeetin ihailusta ja edellyttämisestä luopuminen on ennen kaikkea filosofinen päätös. Virtuoositaiteilija hallitsee välineensä ja nousee sen voimin materiaalinsa ja teoksensa yläpuolelle. Tämä vastaa Platonin (427–347 eKr.) näkemystä filosofista absoluuttisten ideoiden haltijana. Platonisella filosofikuninkaalla on kuitenkin haastaja: sokraattinen… Read more
Miten ja minne?
Viime vuosina lempilauseitani on ollut “taiteilija ei tiedä mihin on menossa mutta tietää miten sinne mennään”. Viime aikoina minut on vallannut hassu tunne, etten tiedä mihin olen menossa mutten myöskään sitä miten sinne mennään. Eräs ystävä sanoi sen tarkoittavan sitä että jotain on tapahtumassa, että jokin muuttuu. Kuva: Pietu Pietiäinen
Odota
Osallistuin Roy Hart Theaterin äänityöpajaan kesällä 1998. Sen tärkein anti ei ollut äänellinen vaan kokonaisesityksellinen. Sen kuulin työpajan vetäjän työparin, joka oli klovni, suusta: jos et tiedä mitä tehdä, odota. Nyt, miltei 20 vuotta myöhemmin olen oppimaisillani soveltamaan tuota ohjetta myös arkielämässä. Hassua kuinka pitkään voi kestää että asia tulee perille. Toki tiedän etteivät kaikki… Read more
Mikä on taiteen tehtävä?
Pidin kovasti kysymyksestäsi: se on hyvin suorasukainen siinä mielessä, että kuinka me ajattelemme edistävämme taloutta. Tämä johtaa kysymykseen: mikä on taiteen tehtävä? Mielestäni tämä on melko radikaali näkökanta: koska aika jota elämme synnyttää jo niin monia kriisejä, teatterissa ei tarvita eikä teatterin tarvitse synnyttää niitä lisää. (Vera Sofia Mota keskustelussa deufert&plischken kanssa. Teoksesta Turn, Turtle! Reenacting the institute.… Read more
Raapaisuja
Tämä tila on varattu lyhyille, silloin tällöin ilmestyville kirjoituksille, joita kutsun Raapaisuiksi. Ne ovat huomioita työstä ja elämästä, henkilökohtaisia ja yleisiä. Kuva: Aleksi Poutanen
